Piilaakson Suomikoulu

SV Suomikoulun Opetussuunnitelma 2025-2026

Tavoitteet

Piilaakson Suomikoulun tavoitteena on:

  • herättää ja ylläpitää lasten kiinnostusta suomen kieleen ja suomalaisuuteen,
  • tarjota onnistumisen elämyksiä ja mukavia hetkiä suomenkielisessä ympäristössä,
  • rohkaista lapsia käyttämään suomea ja kasvattaa jokapäiväiseen elämään liittyvää sanastoa.

    Koska koulu kokoontuu vain joka toinen viikko 1,5 tuntia kerrallaan, suuri vastuu kielen oppimisesta on myös kotien varassa. Suomea kannattaa vahvistaa arjessa laulujen, lorujen, kirjojen, pelien, videoiden ja päivittäisen kielenkäytön avulla.

    Opetuksen sisällöt

    Pääpaino on suomen kielessä ja kommunikaatiossa. Ikäryhmän mukaan opetukseen sisältyy myös musiikkia, liikuntaa, kädentaitoja, matematiikkaa, biologiaa, ympäristöoppia, maantietoa, terveystietoa ja Suomen historiaa.

    Opetussuunnitelma on joustava, ja opettajat voivat mukauttaa tunnit ryhmän kielitaitoon ja tarpeisiin. Sitä päivitetään vuosittain uusien ryhmien, kirjojen ja oppimateriaalien mukaan.

    • Ryhmäkohtaiset tavoitteet

    Muskariryhmät (0-3v):

    Lapset ja vanhemmat oppivat yhdessä.

    Tutustutaan suomalaisiin lastenlauluihin, loruihin ja rytmeihin.

    Harjoitellaan laulamalla, liikkumalla, kuuntelemalla, tanssimalla ja soittamalla rytmisoittimia.

    Tavoitteena sanavaraston ja rytmitajun kehittäminen.

    Käytössä mm. soittimia (kannel, boomwhackers, kapulat, rytmimunat, rummut).

    Musiikki opettajan valinnan mukaan (esim. YouTube, Spotify, Leikkitunti, Lystitunti, Lasten toivotut, Tule tule leikkiin).

    Leikki-ikäiset – Viikarit (4–6 v)

    Suomen kielen kehittäminen keskustelujen, laulujen, leikkien, draaman, kirjallisuuden ja askartelun avulla.

    Käytössä Opin itse -sarjan työkirjat, Kotisuomea-kirja sekä muskarimateriaalit.

    Tavoitteena perussanaston kartuttaminen (värit, muodot, perhe, eläimet, ammatit, numerot, vuodenajat jne.).

    Tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin ja juhlapäiviin.

    Harjoitellaan ryhmässä toimimista ja yhteistoimintaa.

    Käytössä erilaisia pelejä, leikkejä ja musiikkia.


    Lukutoukat (6–7 v)

    Yhdessä Sanataitureiden kanssa.

    Tutustutaan aakkosiin ja lukemisen alkeisiin (Pikkumetsän aapinen).

    Oppiminen leikin ja toiminnallisuuden kautta.

    Syvennetään perussanastoa lorujen, laulujen, satujen ja askartelun avulla.

    Harjoitellaan tunnistamaan satu ja todellisuus.

    Tavoitteena myös hyvät käytöstavat ja sosiaaliset taidot.

    Sanataiturit (7–8 v) ja Lukijat (8–9 v)

    Sanataiturit: opettelevat lukemaan sanoja ja muodostamaan pieniä lauseita. Käytössä Kotisuomea-kirja, Pikkumetsän aapinen ja harjoitusvihko.

    Lukijat: osaavat jo lukea ja muodostaa lauseita. Käytössä Pikkumetsän lukukirja, Välkky 3 + harjoituskirjat.

    Molemmilla ryhmillä tavoitteena suomen kielen luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen sekä sanavaraston laajentaminen.

    Käytössä suomalaista lastenkirjallisuutta (esim. Mauri Kunnas, Tatu ja Patu, Ella, Risto Räppääjä).

    Mukana luovat työtavat: teatteri, draama, laulut, leikit, askartelu.

    Etsijät ja Tutkijat (10+ v)

    Kielitaidossa suuria eroja, oppimateriaali mukautetaan.

    Etsijät: Kotisuomea-kirja, Kulkuri 4 + Kynäkulkurin eväät 4.

    Tutkijat: Kulkuri 5–6, Välkky 6 + harjoituskirjat.

    Tavoitteena puhumisen, kuullun- ja luetunymmärtämisen sekä kirjoittamisen kehittäminen.

    Käytössä myös suomenkielinen kirjallisuus, musiikki, pelit ja ajankohtaiset aiheet.

    Oppilaita ohjataan ymmärtämään suomalaisuutta sekä omaa identiteettiään osana kansainvälistä maailmaa.

    Suomi toisena kielenä (S2) ryhmä (7–16 v)

    Ei toimintaa syksyllä 2025.

    Kun ryhmä on käynnissä, painotus on sanaston kehittämisessä ja puhumisen rohkaisussa.

    Oppilaat opiskelevat sekä omassa ikäryhmässään että S2-pienryhmässä.

    SV-Suomikoulun Toimintasuunnitelma 2025–2026

    Lukuvuoden teemana on “Suomi soi”. Musiikki ja laulut vahvistavat kielellisiä taitoja, tekevät oppimisesta elämyksellistä ja auttavat lapsia omaksumaan suomen kieltä luonnollisesti ja ilon kautta. Musiikki tukee oppimista erityisesti monikielisillä oppilailla ja luo turvallisen ilmapiirin, jossa jokainen voi kokea onnistumisia.

    Koulussamme tarjotaan ulkosuomalaislapsille täydentävää suomen kielen opetusta ja tutustutetaan heitä suomalaiseen kulttuuriin. Tavoitteena on, että oppilaat viihtyvät, oppivat ja vahvistavat kulttuuri-identiteettiään luovien ja toiminnallisten menetelmien avulla.

    Musiikin käyttö opetuksessa

    Musiikki on läpileikkaava teema koko vuoden ajan. Se tukee sanavaraston kasvua, ääntämisen ja rytmin harjoittelua sekä kuullun ymmärtämistä. Laulut ja rytmileikit toimivat sekä opetuksen sisällön tukena että ryhmähengen rakentajana.

    Käytännön vinkkejä ja välineitä:

  • Laulut ja lorut: Teemalaulut eri vuodenaikoihin, juhliin ja aiheisiin (esim. “Popsi popsi porkkanaa”, “Karhu nukkuu”, “Maamme-laulu”, Pikku Papun Orkesteri: “Aakkoslorut”, Kielinuppu: ”Kuukausilaulu”).
  • Soittimet: rummut, marakassit, rytmikapulat, boomwhackers ja kanteleet oppilaiden käytettäväksi. Oppilaat voivat säestää laulua yksinkertaisilla rytmeillä.
  • Digitaaliset välineet:
  • Youtube-soittolistat teemoihin liittyvistä suomalaisista lastenlauluista.
  • Tabletit tai kännykät laulujen sanojen ja kuvien näyttämiseen.
  • Äänityssovellukset, joilla oppilaat voivat nauhoittaa oman laulunsa tai lorunsa ja kuunnella sen myöhemmin.
  • Luova yhdistäminen: Oppilaat voivat keksiä omia säkeistöjä tuttuihin lauluihin tai säveltää lyhyitä melodioita esim. Kalevalamittaan.
  • Tunnekasvatus: musiikin luomat tunnelmat ja tunteet. Musiikin ja taiteen yhdistäminen.
  • Laulujen sanoitukset: Kieliopillisten teemojen esiintyminen sanoituksissa; esim. kaksoiskonsonanttien tunnistaminen, sanaluokat, synonyymit ja tavutus.

    Kulttuurinen narratiivi

    Koulun tavoitteena on vahvistaa oppilaiden sekä koko suomikouluyhteisön kulttuurista narratiivia ja ymmärrystä suomalaisen kulttuurin monipuolisuudesta. Tämä sisältää mm. kirjallisuuden, musiikin, tanssin, ruokaperinteiden ja juhlien esittelyä.

    Esimerkkejä:
  • Suomalaisen kirjallisuuden ja runouden käsittely musiikin keinoin (runojen rytmittäminen, säveltäminen).
  • Laulujen sanoitusten tutkiminen ja niiden välittämän kulttuuriperinteen havainnointi
  • Kansantanssit ja laululeikit, kuten “Letkajenkka” ja “Sottiisi”.
  • Yhteissoittohetket, joissa soitetaan ja lauletaan suomalaisia lasten-, nuorten- ja kansanlauluja. Viime vuoden lastenlaulu Päistikka: ”Lattia on laavaa”



    Lukuvuoden ohjelmarunko


    Syys–Lokakuu: Tutustuminen ja syksyn teemat

  • Tutustumisleikit, laulut ja teatteri-ilmaisu: “Kerro kerro ystävä oi”, “Hei näin kun yhdess’ ollaan”, Orffit: “SinäMinä”, Päistikka: ”Siilin matkalaulu”
  • Sadonkorjuulaulut ja lorut: “Popsi popsi porkkanaa”, “Peruna on pyöreä”.
  • Suomen luonnon päivä – yhteinen musiikkihetki luontoaiheisilla lauluilla ”Suomalainen metsä”, Orffit: “Käpy lentää”
  • Luonnonsuojelusta kertovia lauluja ja äänimaisemien kuuntelua (esim. metsän ja meren äänet).
  • Aleksis Kiven päivä – runot rytmityksellä ja säestyksellä.

    Marraskuu: Luonto ja perinteet

  • Luonto talveen valmistautuu – eläinaiheiset laulut ja rytmileikit (“Hämä hämähäkki”, “Karhu nukkuu”, Päistikka: ”Hirviöhippa”).
  • YK:n päivä – eri kulttuurien lauluja ja musiikkitarinoita.
  • Isänpäivälauluja ja -runoja. (Pomppulinnan Kreivi: ”Koukussa laitteisiin”, ”Skarppaa”)
  • Itsenäisyyspäivän laulut ja soittimet: Maamme-laulun yhteisharjoittelu, Finlandia kuunnellen ja maalaten siihen liittyviä kuvia. (Orffit: “Geoetsintää”)

    Joulukuu: Joulun sävelet ja juhlat

  • Jean Sibeliuksen musiikin kuuntelua ja keskustelua sävelten herättämistä tunnelmista.
  • Joululaulujen opettelu ja yhteissoitto (soittimilla tai kehonrytmeillä).
  • Jouluesitysten harjoittelu ja joulujuhla.

    Tammi–Helmikuu: Talven tarinat

  • Talviaiheisia lauluja ja rytmiikkaleikkejä (“Rati riti ralla”, “Lumiukko iltasella”, Kielinuppu: ”Talvilaulu”).
  • Runebergin ja Kalevalan laululliset tulkinnat (Soiva Siili: ”Ruuneperi”, Kielinuppu: ”Rakennetaan Sampoa” ja Tuomaksen opetusversiot Kalevalan säkeistä).
  • Kansantanssit (letkajenkka), talvi- ja ystävyysleikit musiikin säestyksellä.

    Maalis–Huhtikuu: Kevään herääminen

  • Lintu- ja luontoaiheiset laulut.
  • Mikael Agricolan päivä – aakkoslaulut ja lorut. (Pikku Papun Orkesteri: “Aakkoslorut”)
  • Minna Canthin päivä – tasa-arvosta kertovia lauluja ja keskustelua.
  • Pääsiäislaulut ja kevätsoittimet (esim. kellopelit).

    Toukokuu: Kesän odotus ja päätös

  • Kesäaiheiset laulut (“Taitaa tulla kesä”, “Pikkuiset kultakalat”, Päistikka: ”Kuplia” ”Aurinkoo!”, Kikattava Kakkiainen: ”Simarusina”).
  • Äitienpäivälaulut ja omien sanoitusten tekeminen.
  • Kevätjuhla – koko koulun yhteinen konsertti ja piknik.

    Koko vuoden painopisteet

  • Suomen kielen sanaston vahvistaminen laulujen, soiton ja lorujen avulla.
  • Digitaalisten välineiden luova käyttö (äänitys, video, karaoke, visuaalinen tuki).
  • Musiikin yhdistäminen muihin oppiaineisiin (matematiikan rytmileikit, historiatarinat musiikin avulla, ympäristötieto äänimaisemilla).
  • Yhteisöllisyys ja oppilaiden aktiivinen osallistuminen esityksiin ja musiikkihetkiin.

    • Linkkeja Opetuksen tueksi (kaikkien linkkien toimivuuta ei ole tarkistettu 2013)