Piilaakson Suomikoulu

SV Suomikoulun Opetussuunnitelma (2024-2025)

Piilaakson Suomikoulun tavoitteena on herättää ja ylläpitää lasten mielenkiinto suomen kieltä ja suomalaisuutta kohtaan. Lasten erilaisesta kielitaustasta riippumatta pyritään antamaan lapsille onnistumisen elämyksiä ja mukavia hetkiä suomenkielisessä oppimisympäristössä. Lapsia rohkaistaan käyttämään osaamaansa suomea sekä pyritään kasvattamaan jokapäiväiseen elämään liittyvää sanastoa.

Opetuksen sisältöalueita ovat erityisesti suomen kieli ja kommunikaatio, sekä ikäryhmistä riippuen mahdollisuuksien mukaan musiikki, liikunta, kädentaidot, matematiikka, biologia, ympäristöoppi, maantieto, terveystieto ja Suomen historia.

Koska Suomikoulu kokoontuu vain joka toinen viikko 1.5 tuntia kerrallaan jää suuri vastuu lasten suomen kielen taitojen ylläpitämiseen ja tukemiseen myös kotien harteille. Suomalaiset laulut, lorut, videot, pelit, kirjat/iltasadut, kotitehtävät, internet (linkkejä lopussa) ja päivittäinen Suomen kielen käyttö myös kotona on erittäin tärkeää.

Opetussuunnitelma on erittäin avoin ja antaa opettajalle mahdollisuuden muokata omat tuntisuunnitelmansa luokkansa vaihtelevaan kielitaitotasoon soveltuviksi. Opetussuunnitelmaa tullaan päivittämään vuosittain esim. uusien ryhmien, kirjojen ja oppimateriaalien osalta. Opettajilla kaytössään mahdollisuuksien mukaan kaikki nuorempien ryhmien opetuskeinot ja aiheet.

Tänä vuonna uutena kirjana käytössä kaikilla opettajilla maailman Suomi-kouluille tehty Kotisuomea-kirja, joka on tämän vuoden toimintasuunnitelmamme pohjalla.

Ryhmäkohtaiset oppimistavoitteet

Muskariryhmät (0-3v):

Ryhmissä lapset ja vanhemmat yhdessä.

Tutustutaan perinteisiin ja uudempiin suomalaisiin lastenlauluihin, loruihin ja rytmeihin.

Lauletaan, liikutaan, kuunnellaan, tanssitaan ja soitetaan erilaisilla rytmisoittimilla.

Lapset sekä tarkkailijoita että aktiivisia osallistujia ryhmässä. Tarkoitus kasvattaa lasten sanavarastoa ja rytmikorvaa laulujen ja lorujen avulla. Loistava tilaisuus myös vanhemmille tutustua toisiinsa.

Rohkaistaan lapsia käyttämään suomen kieltä.

Ryhmillä käytössään erilaisia välineitä (soittimia voivat olla esimerkiksi kapulat, rytmimunat, rummut, helistimet, huivit, ym.). Etäopetuksessa käytämme kotoa löytyviä soittimia ja itse askarreltuja rytmimunia.

Musiikki/CD levyt opettajan valinnan mukaan, em. Leikkitunti ja lystitunti kirjat ja CD:t, Lasten toivotut (+cd) 100 iloista lastenlaulua, Tule, tule leikkiin lasten laululeikkejä, jne.

Leikki-ikäisten ryhmät Viikarit (4-6v):

Suomenkielen kehityksen monipuolinen tukeminen ja kehittäminen, keskustelujen, laulujen, leikkien, draaman, kirjallisuuden (Muumit, Miina ja Manu, Pupu Tupuna, Minttu jne), ja askartelujen avulla. Käytössä Opin Itse sarjan työkirjat 1-4, Muskarista tutut laulukirjat ja CD:t käytössä opettajilla.

Lasten luontaisen mielikuvituksen kehitys mielikuvitusseikkailujen ja satujumpan avulla.

Oppituntien aiheet lasten ikätason, kielitaidon ja kiinnostusten mukaan. Teemakokonaisuuksien valinnassa pyritään löytämään lapsille merkitykselliset asiat ottamalla heidän toiveensa mukaan oppituntien suunnitteluun.

Jokapäiväisen perussanaston kasvattaminen ja ylläpito, kuten värit, muodot, koti, perhe, ystävät, maatalon-/ metsän eläimet, ammatit, numerot, hedelmät, vihannekset, ruumiinosat, aistit, suomalaiset satuhahmot, muumit, tontut, peikot, prinsessat, rantaretki, metsäretki, kalaretki, jne. (vuodenajat)

Suomalaisen kulttuurin ja tapojen tutkiminen lasten omiin kokemuksiin ja kirjallisuuteen perustuen. Suomalaiset juhlapyhät ja niiden vietto, (Aleksis Kiven päivä 10.10, isänpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu, ystävänpäivä, J.L Runebergin päivä 5.2, Kalevalan päivä 28.2 , laskiainen, Mikael Agricolan päivä 9.4, pääsiäinen, vappu, äitienpäivä).

Rohkaista lapsia käyttämään suomenkieltä.

Lasten iästä johtuen ryhmissä on tärkeinä tavoitteina myös ryhmässä toimimisen oppiminen ja toimintaan osallistuminen.

Ryhmissä pyritään pitkälti yhteistoiminnallisuuteen, jonka avulla luodaan pohjaa hyvälle yhteistyökyvylle.

Eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Kokemusten ja tietojen käsittely vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa monin eri tavoin on oppimisen keskeinen osa.

Käytössä hienomotorisia taitoja kehittävät OPIN ITSE kirjasarjan tehtäväkirjat 1-4, jotka eivät vielä vaadi luku ja kirjoitustaitoa.

Käytössä erilaisia peli- ja leikkivälineitä, sekä musiikkia opettajasta riippuen:

    Palapelit
    Muistipelit
    Pullonpyoritys
    Pääsiäismunat
    Rakennuspalikat
    Hernepussit
    Hyppynarut
    Renkaat
    Hula-vanteet
    leikkivarjo
    Ilmapallot, pikkupallot, rantapallot
    Musiikki/ CD-levyt ja kasetit
    Lystitunti kirja ja CD
    Leikkitunti kirja ja CD
    Lasten toivotut (+CD) 100 iloista lastenlaulua
    Tule tule leikkiin lasten laululeikkeja

Lukutoukat (6-7v): yhdessä Sanataitureiden kanssa tänä vuonna

Tutustutaan aakkosiin ja lukemisen alkeisiin (lisäystä edellisiin).

Lukutoukilla käytössä PIKKUMETSÄN AAPINEN sekä tunnin teemaan sopivaa lisämateriaalia (kerätään kansioihin).

Tärkein oppimismenetelmä edelleen leikki, jonka avulla lapset oppivat käsittelemään tunteitaan ja kokemuksiaan.

Keskeisinä oppimiskeinoina toiminnallisuus, keksiminen ja kokeilu, pienet työtehtävät, leikki ja elämyksellisyys.

Syvennetään jo leikkiryhmissa opittua perussanastoa lorujen, laulujen/ musiikin, satujen, liikunnan, teatteri-ilmaisun, draaman, askartelun/kuvataiteen ja tehtäväpapereiden avulla.

Tutustutaan lukemisen ja kirjoittamisen alkeisiin aakkosilla leikkien, laulaen, rytmejä taputtaen, sanojen alkukirjaimia kuunnellen, kirjaimia eri tavoin muodostaen, kirjaimia yhteen liuuttaen, äänteitä kuunnellen, salasanoja selvittäen, omia tarinoita keksien, jne.

Käytössä eskarivihko, johon liimataan teemoihin liittyviä loruja ja salasanoja.

Opetellaan ikäryhmälle sopivan kirjallisuuden avulla tunnistamaan oikea ja väärä/ satu ja todellisuus (Minttu, Muumi, Tatu ja Patu jne.).

Opitaan suomenkielen avulla ilmaisemaan itseään, tuomaan esiin omia ajatuksiaan ja mielipiteitään sekä kuuntelemaan ymmärtämään muita. Keskustellaan omista kokemuksista, luetusta kirjasta, lorusta, vitsistä, jne.

Opitaan hyviä käytöstapoja ja sekä odottamaan vuoroaan.

Tärkeänä tavoitteena eskariryhmässä on myös sosiaalisuus. Ryhmässä pyritään edelleen pitkälti yhteistoiminnallisuuteen mutta yksilötyöskentelyn osuus kasvaa jonkin verran pienenpien ryhmiin verratuna. Kyky toimia sekä ryhmässä että yksilönä.

Opitaan ottamaan toiset huomioon ja tarvittaessa auttamaan, sekä opitaan arvostamaan omaa ja toisten työtä.

Opitaan pelien ja leikkien avulla voittamaan ja häviämään.

Opitaan laulujen, lorujen ja leikkien avulla mm. vuodenajat viikonpäivät, kuukaudet, kello, numerot, vuorokaudenajat, (ennen/ jälkeen käsitteet), säätila.

Suomalaiset juhlapyhät ja niiden vietto (Aleksis Kiven päivä 10.10, isänpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu, ystävänpäivä, J.L Runebergin päivä 5.2, Kalevalan päivä 28.2 , laskiainen, Mikael Agricolan päivä 9.4, pääsiäinen, vappu, äitienpäivä).

Sanataiturit (7–8 v) ja Lukijat (8–9 v):

Osaavat jo aakkoset ja lukemisen alkeet, ja Sanataiturit osaavat lukea ja muodostaa lyhyitä lauseita (lisäystä edellisiin).

Sanataiturit hallitsevat ja harjoittelevat yksittäisten sanojen lukemista ja opettelevat yhdistämään sanoja toisiinsa ja muodostamaan pieniä lauseita. He käyttävät oppikirjanaan PIKKUMETSÄN AAPISTA ja siihen liittyvää PIKKUMETSÄN AAPINEN HARJOITUSVIHKO 1A tai 1 B tehtäväkirjaa. Käytössä myös tehtäviä Kotisuomea kirjasta.

Lukijat osaavat jo suht hyvin lukemisen alkeet ja lyhyiden lauseiden muodostamisen. He keskittyvät kielen kehitykseen, oppivat sanaluokkia ja pidempien lauseiden muodostamista. He käyttävät oppikirjana PIKKUMETSÄN LUKUKIRJAA ja siihen liittyvää PIKKUMETSÄN LUKUKIRJA HARJOITUSVIHKO 2A tehtäväkirjaa. Käytössä myös tehtäviä Kotisuomea kirjasta.

Molemmissa ryhmissä käytössä tunnin teemoihin sopivaa lisämateriaalia.

Molempien ryhmien tavoitteena on suomenkielen luku- ja kirjoitustaidon parantaminen sekä sanavaraston kehittäminen.

Oppia suomenkielen avulla ilmaisemaan itseään, tuomaan esiin omia ajatuksiaan ja mielipiteitään sekä ymmärtämään muita.

Ikäryhmälle sopivan kirjallisuuden avulla kartutetaan sanavarastoa. Käytössä suomalaiset lastenkirjat, esim. Mauri Kunnaksen kirjat, Tatu ja Patu, Ella, Risto Räppääjä, jne.

Suomalaiset juhlapyhät ja niiden vietto , (Aleksis Kiven päivä 10.10, isänpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu, ystävänpäivä, J.L Runebergin päivä 5.2, Kalevalan päivä 28.2 , laskiainen, Mikael Agricolan päivä 9.4, pääsiäinen, vappu, äitienpäivä).

Käytössä edelleen luovat keinot, teatteri, draama, laulut, leikit, pelit ja askartelu/kuvataide tuomassa kevennystä ja vaihtelua tuntien kulkuun.

Jo aiemmin leikkiryhmissä läpikäytyjä teemoja syvennetään ja tutkitaan eri näkökulmista.

Etsijät ja Tutkijat (10+v.):

Näissä ryhmissä oppilaiden suomenkielentaidoissa esiintyy jo suurta vaihtelua (lisäystä edellisiin).

Opettajat keräsivät erityisesti Zoomikoulun aikana oppimateriaalia useasta eri lähteestä ja niitä tehtiin sekä tietokoneella, että kirjallisesti. Verkossa opiskelu mahdollisti esimerkiksi erilaisten videoiden näyttämisen sekä ”tutustumiskäynnit”. Alla olevia oppikirjoja käytetään opetuksen tukena.

Oppikirjoina Etsijät käyttävät KULKURI 4. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS kirjoja ja lukemisia kolmosille ja nelosille. Työkirjoina on käytössä KYNÄKULKURIN EVÄÄT 3 harjoituskirja sekä KYNÄKULKURIN EVÄÄT 4 harjoituskirja. Käytössä myös tehtäviä Kotisuomea kirjasta.

Ryhmän tavoitteena puhutun kielen tuottaminen ja ymmärtäminen, sanaston laajennus, kirjoittamisen sekä luetun ymmärtämisen kehittäminen.

Tutkijat käyttävät KULKURI 5. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, KULKURI 6. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS OPPIKIRJOJA sekä niihin kuuluvia KYNÄKULKURIN EVÄÄT 5. ja KYNÄKULKURIN EVÄÄT 6 harjoituskirjoja. Käytössä myös tehtäviä Kotisuomea kirjasta.

Kirjojen lisänä luetaan ja kuunnellaan suomenkielistä lasten ja nuorten kirjallisuutta, musiikkia, pelataan pelejä ja keskustellaan ajankohtaisista asioista, maantiedosta ja historiasta sekä juhlapäivistä.

Tavoitteena on edelleen sanavaraston kehittäminen mutta myös kielen rakenteiden/kieliopin, kirjoittamisen ja luetun ymmärtämisen kehittäminen.

  Oppilaita ohjataan suomalaisen kirjallisuuden avulla ymmärtämään omaa kulttuuria sekä tutustumaan muihin kulttuureihin.

Opetellaan ymmärtämään suomen kielen ja suomalaisuuden asema ja merkitys muiden maailman kielten ja kansojen joukossa.

Draamaharjoitusten avulla lapset oppivat luottamaan omaan ilmaisuunsa ja ottamaan huomioon toiset ja näiden erilaiset tavat ilmaista itseään.

Lapset oppivat ymmärtämään, että suomenkieli on heidän persoonalisuutensa olennainen osatekijä.

Ryhmissä tehdään mahdollisuuksien mukaan kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi kirjeenvaihdon ja muiden kanavien esim. internetin kautta.

Pohditaan oppilaan omaa Suomalaista identiteettiä osana kansainvälistä maailmaa.

Suomi toisena kielenä (S2) ryhmä (kaikki kouluikäiset n. 7-16v):

Ryhmä ei toiminnassa tänä syksynä

Suomi toisena kielenä S2–ryhmässä keskitytään erityisesti sanaston kehitykseen ja puhumiseen rohkaisuun.

S2-ryhmän kouluikäiset (n.7-16v.) oppilaat valitaan syksyllä opettajien ja vanhempien arvioinnin mukaan. Oppilaat opiskelevat sekä omassa ikäryhmässään, että S2-ryhmässä suunnilleen saman tasoisen kielitaidon omaavien lasten kanssa.

S2-ryhmän oppilaat osallistuvat opetukseen sekä oman ikäluokkansa mukaisessa kotiryhmässä että S2-pienryhmässä.

SV-Suomikoulun Toimintasuunnitelma 2024–2025

Piilaakson Suomi-koulun teemana “Meillä on juhlat ja sivistystä kaikille”. Piilaakson Suomi-koulu täyttää syksyllä 40- vuotta. Suomessa vietetään sivistyksen teemavuotta 2024.

Koulun tavoitteena on vahvistaa oppilaiden kulttuurista narratiivia ja auttaa heitä ymmärtämään suomalaisen kulttuurin monipuolisuutta ja rikkautta. Opetus on osallistavaa ja keskustelupohjaista, ja käsittelemme ajankohtaisia aiheita kuten vuoden kiertokulku, suomalaiset juhlapyhät, lasten-ja nuorten olot Suomessa, ilmaston lämpeneminen, kierrätys ja tasa-arvo.

Koulun opetus painottaa suomen kieltä, kulttuuria ja kielioppia, sekä eri ikäryhmien kiinnostuksen kohteita. Opetuksen sisältöalueita ovat muun muassa musiikki, liikunta, kädentaidot, matematiikka, ympäristöoppi, maantieto ja Suomen historia.

Koulun tavoitteena on edistää tasa-arvoa, kestävää kehitystä ja lukemaan innostamista. Oppilaita rohkaistaan käyttämään osaamaansa suomea ja kasvattamaan jokapäiväiseen elämään liittyvää sanastoa. Opetuksessa käytetään paljon erilaisia toiminnallisia menetelmiä ja oppilaiden ja opettajien välinen yhteistoiminta on avainasemassa.

Sivistys nähdään matkana, joka rakentuu elämänmittaisena prosessina kokemuksista ja kohtaamisista. Se on vuoropuhelua, uuden oppimista, poisoppimista ja pysähtymistä asioiden äärelle. Sivistys on myös matkantekoa itseemme, omaan ajatteluun, kulttuuriimme ja ympäröivään maailmaan. Se edellyttää rohkeutta, epävarmuuden pelon selättämistä ja halua vaikuttaa globaalien ongelmien ratkeamiseksi.

Suomi-koulussa pyrimme vahvistamaan oppilaidemme kulttuurista narratiivia. Tämä auttaa ulkosuomalaisten perheiden lapsia ymmärtämään juuriaan ja vahvistaa heidän kulttuuri-identiteettiään. Samalla se voi auttaa heitä kasvamaan maailmankansalaisiksi, jotka ymmärtävät ja arvostavat eri kulttuureja.

Kulttuurinen narratiivi viittaa tarinoihin, jotka kertovat kulttuurin arvoista, perinteistä ja historiasta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi suomalaisen kulttuurin ja historian opettamista, suomen kielen vahvistamista sekä perinteiden ja tapojen esittelyä.

Muita esimerkkejä kulttuurisen narratiivin vahvistamisesta Suomi-koulussa:

  • Suomalaisen kirjallisuuden ja runouden opettaminen
  • Suomalaisen musiikin ja tanssin opettaminen
  • Suomalaisen ruokakulttuurin ja perinteiden esittely

    Suomi-koulumme opetus on osallistavaa ja antaa oppilaille mahdollisuuden kysyä ja keskustella. Tämä auttaa heitä ymmärtämään paremmin suomalaisen kulttuurin monipuolisuutta ja rikkautta.

    SYYS-LOKAKUU:

  • Tutustuminen uusiin ryhmäläisiin "leikkien, laulujen ja teatteri-ilmaisun" avulla, Kerro kerro ystävä oi... On meillä hauska ryhmä...Hei näin kun yhdess’ ollaan...
  • Kesämuistojen jakaminen ja ryhmähengen luominen
  • Sovitaan ryhmän yhteiset säännöt ja luodaan pohja hyvälle työrauhalle
  • Miten sadonkorjuu tapahtui ennen, miten se tapahtuu nykyään, miten luulette, että sadonkorjuu kehittyy tulevaisuudessa? popsi popsi porkkanaa..., peruna on pyöreä, nukkuu nukkuu pikkulanttu nukkuu…., lähtekäämme metsään…
  • 31.8 Suomen luonnon päivä.
  • Leipokaa kotona vanhempien kanssa Suomen luonnon päivän mustikkapiirakka
  • Tutustutaan toistemme harrastuksiin ja herkkuruokiin
  • Luonnonsuojelu ja kierrätys; miten kierrätys on kehittynyt Suomessa vuosien kuluessa? Miten luulet, että kierrätys kehittyy tulevaisuudessa?
  • Syksy-teema näkyy myös kirjallisuudessa ja saduissa, askartelussa ja laululeikeissä, karhu nukkuu, karhu nukkuu, oravalla veitikalla, pikku jänö nukkuu, siili menee lypsylle..
  • Aleksis Kiven päivä 10.10, runot, näytelmät, Seitsemän veljestä
  • Oma mielikirjapäivä
  • Liikenneturvallisuus

    MARRASKUU:

  • Miten luonto sopeutuu talveen/ miten eläimet selviävät talvesta?
  • YK:n päivä 24.10, Tasa-arvo/ maailman lapset/ erilaisuuden kohtaaminen/arvostaminen, kortin tai kirjeen kirjoittaminen, lauluja ja leikkejä ympäri maailmaa. Lasten ja nuorten elämä Suomessa verrattuna Kaliforniaan. Mitä eroja-yhtäläisyyksiä?
  • Isänpäivä, marraskuun 2. sunnuntai (10.11), lahja, kortti, kirje, sarjakuva, oma tarina, laulu tai runo isästä
  • Halloween 31.10, satuhahmot, ammatit, draama, laululeikit; Piippolan vaarilla oli talo, mörrimöykky tanssii, peikkojumppa, kirpeällä tuulisäällä, hämä hämähäkki...
  • Perheillä on usein omia tapoja ja perinteitä. Mitä ovat perinteet? Miten perinteet siirtyvät sukupolvelta toiselle, vai siirtyvätkö ne?
  • Millaisia juhlaperinteitä kodissanne on? Mitkä kotinne juhlaperinteet ovat suomalaisia? Mitkä kotinne perinteet liittyvät johonkin muuhun kulttuuriin? Onko teillä täysin omia perinteitä, joita oma perheenne noudattaa?
  • Suomen itsenäisyyspäivään valmistautuminen (askartelu, kirjallisuus ja laulut)
  • Suomen itsenäisyyspäivään liittyviin traditioihin tutustuminen, Maamme laulun harjoitukset

    JOULUKUU:

  • Oppilaiden Suomi-kuva/ yleinen Suomi-kuva maailmalla
  • Mitä on suomalaisuus?
  • Itsenäisyyspäivä 6.12 (Jean Sibelius 8.12, Finlandia) Maamme laulu
  • Suomalaiset jouluperinteet, valmistaudutaan joulujuhliin (askartelu/koristeet, laululeikit)
  • Joulujuhlaesityksiin valmistautuminen
  • JOULUJUHLA 8.12 suomalaiset jouluherkut, jouluaskartelut, joulupukki

    TAMMI-HELMIKUU:

  • Suomen talvi on pimeä ja kylmä
  • Muumilaakson elämää
  • Suomalaisia ruokaperinteitä, isovanhempien tai sukulaisten tekemiä suomiherkkuja, tehdäänkö niitä teillä kotona? Miten suomalainen ruoka on muuttunut vuosisatojen kuluessa? Miten luulette sen muuttuvan tulevaisuudessa?
  • Talvinen metsä ja puut. Miten metsän hoito on muuttunut vuosien saatossa? Mitä puista tehdään?
  • Talviaiheisia lauluja, satuja ja askarteluja, Rati, riti ralla, Lumiukko iltasella, karhu nukkuu..,Jänöjussin mäenlasku
  • Ystävänpäivä, tunteet ovat tärkeitä, leikkejä, lauluja, satuja ja askarteluja. Ystäväni tuttavani, Hansvili, Minun ystäväni on kuin villasukka
  • J.L Runebergin päivä 5.2, Maamme-laulu
  • Kalevalan päivä 28.2 / Suomalaisen kulttuurin päivä; sananlaskut, arvoitukset, lorut, hölmöläissadut ja kansantarinat
  • Kalevalamittainen runo, perinneleikit, kansantanssit ja laulut, räppiä Kalevala mittaan
  • Laskiainen: talvileikit, luistelutapahtuma

    MAALIS-HUHTIKUU:

  • Keväällä luonto herää, muuttolinnut saapuvat
  • Luonto maalla ja kaupungissa, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Suomeen?
  • Mikael Agricolan päivä 9.4, suomen kielen päivä, ABC-kirja, ensimmäinen aapinen
  • Sadutus/ lasten omat tarinat, niiden kuvitus, draamaleikit, eläytyminen satuun tai tarinaan, nukketeatteri
  • Minna Canthin (1844–1897) päivä, tasa-arvon päivä 19.3
  • Suomalaiset pääsiäisperinteet, pääsiäis-/kevätaiheiset askartelut, laulut ja kirjallisuus
  • Vappu 30.5, perinteet

    TOUKOKUU:

  • Kesäinen valoisa luonto
  • Kesään liittyvät runot, lorut, laulut, Taitaa tulla kesä, Pikkuiset kultakalat, Koivun oksaan korkealle... askartelut ja kirjallisuus
  • Hyvän palautteen antaminen
  • Äitienpäivä, toukokuun 2. Sunnuntai (11.5), lahja, kortti, kirje, runo
  • Kevätjuhlaan valmistautuminen
  • KEVÄTJUHLA 18.5 koko koulun yhteinen piknik?

    Koko vuoden ajan:

  • Suomen kielen ja kulttuurin painottaminen
  • Suomalaisten perinteiden ja tapojen tutkiminen
  • Erilaisten suomalaisten juhlapäivien ja tapahtumien vietto
  • Opiskelijoiden osallistumisen ja sitoutumisen edistäminen
  • Yhteisöllisyyden ja inklusiivisuuden edistäminen

    • Linkkeja Opetuksen tueksi (kaikkien linkkien toimivuuta ei ole tarkistettu 2013)